Borgarfjörður

Opiskelukaverini Anniina viihdytti minua täällä viime viikon, ja sain taas hyvän syyn retkeillä, käydä ratsastamassa ja kiertelemässä kauppoja. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta koko viikon, ja lämpötila pysytteli koko ajan yli kymmenen asteen. Heti Anniinan lähdettyä tilanne normalisoitui, ja tällä hetkellä sade rummuttaa taas kotoisasti ikkunalaseja.

Lauantaina osallistuimme yliopiston järjestämälle retkelle, joka suuntautui tällä kertaa Reykjavíkin pohjoispuolelle Borgarfjörðuriin. Aloitimme Borgarnesin kaupungista, jossa sijaitsevassa Settlement Centerissä tutustuimme yhteen Islannin saagoista, Egillin saagaan.

Saagan mukaan Egill Skallagrímsson eli Borgarnesin alueella 900-luvulla. Tiukan aikataulun ja pienen eksymisepisodin vuoksi emme ehtineet katsella ja kuunnella koko tarinaa, mutta Egill tuntui olleen melkoisen hurja ja kurja tyyppi, joka tykkäsi mätkiä muita ihmisiä ja kirjoittaa runoja.

Seuraavaksi pysähdyimme kauniilla vesiputouksilla. Barnafoss, eli lapsivesiputous (vitsin copyright: Anniina) saa alkunsa Langjökullin jäätiköltä, ja se pyörteili hienoissa laavakivionkaloissa.

Samaan jokeen laski myös viereinen Hraunfossar. Vesi valuu maan sisältä laavakiven läpi ja on kristallinkirkasta.

Kävimme vielä ihailemassa muutamaa kirkkoa ja patsasta, ja matkalla takaisin Reykjavíkiin vierailimme pikaisesti geotermisessä voimalassa.

Nyt pitäisi vielä kirjoittaa loppuun tiivistelmä aiheesta "Trade union organisation and structure" ja valmistautua huomiseen autoretkeen Heklalle. Bless bless!